maanantai 11. tammikuuta 2010

Lekurikäynti ja agilityä

Lumi kävi tänään eläinlääkärissä ajoittain temppuilevan mahansa vuoksi, mutta onneksi mahasta ei löytynyt mitään pahempaa. Eläinlääkäri suositteli vatsavaivoja helpottamaan maitohappobakteereita, esim. TehoBactia. Jos vaivat kuitenkin pahenevat, niin seuraavaksi edessä ovat verikokeet. Toivotaan että neiti pysyy terveenä eikä verikokeita tarvita. Otettiin samalla käynnillä Lumille vielä mikrosirukin joten nyt ainakaan tunnistusmerkinnän puuttuminen ei ole enää tekosyy olla menemättä näyttelyihin ;)

Tämänpäiväinen eläinlääkärikäynti tuntui aluksi olevan ihan yhtä pelottava kuin aikaisemmatkin kerrat. Mentiin eläinlääkäriin kävellen ja heti kun Lumi tunnisti aina yhtä ahdistavan paikan niin jarrut menivät välittömästi päälle. Sisälle päästyään Lumi syöksyi ensimmäisenä odotushuoneen tuolin alle piiloon :) Tutkimuspöydällä alkoi odotettu tärinä ja sieltä yritettiin kovasti hypätä omistajan syliin. Onneksi meille sattui tällä kertaa todella mukava lääkäri, joka sai Lumin lopulta rentoutumaan. Ensimmäistä kertaa sain Lumin syömään makupalojakin eläinlääkärikäynnillä, yleensä se on niin keskittynyt jännittämiseen ettei huoli mitään vaikka kovasti ruoan perään onkin.

Muutaman tunnin kuluttua Lumilla olisi ohjelmassa agilitytreenit Koirakeskus Doggiessa. Lumi tuntuu tykkäävän kovasti harrastuksestaan ja on oppinut uudet temput tosi hyvin! Edes omistajan sekavat neuvot ja vääräaikaiset palkkaukset eivät ole harhauttaneet Lumia :) Viime kerralla opeteltiin keinua, tänään luvassa luultavasti vielä kertausta. Nyt ei muuta kuin seepratakki niskaan ja menoksi!


2 kommenttia:

  1. voi hurja kun on sulonen koira! itelläkin kova westiekuume ja oonkin erään suloisen westiepojan uutena omistajaehdokkaana yhdessä jonkun toisen kanssa, tällä viikolla pitäisi kuulua kumpi onnellinen pojan saa itselleen. Kovasti toivon itselleni westietä! :) Mitä pidät itse rodusta?

    VastaaPoista
  2. Lumi kiittää kommenteista!Muistan vielä miten jännittynyt itsekin olin kun odottelin tietoa siitä saanko pennun. Loppujen lopuksi jouduin odottelemaan Lumia melkein vuoden, sillä olin hyvin tarkka kasvattajien suhteen. Mutta hyväähän kannattaa odottaa! Westie on huippurotu: hirmuisesti energiaa, iloisuutta ja oikeanlaista asennetta pienessä pakkauksessa. En ole katunut kertaakaan rodunvalintaa, päinvastoin. Joka päivä kotona odottaa maailmaan ihanin koira :) Pidetään Lumin kanssa peukkuja, että onni on puolellasi ja saat pian oman pikku westien. Sitten vaan sillekin blogia pystyyn :)

    VastaaPoista