Muutama viikko sitten Lumin käytös muuttui yllättäen omituiseksi ja se alkoi raahata suussaan yhtä vinkuleluistaan pitäen samalla mieletöntä vaikerrusta. Yleensä Lumi ei kauheasti välitä kyseisestä lelusta eikä terrierimäiseen tapaan mielellään kanna esineitä (vaan lähinnä laittaa kaiken palasiksi...). Samalla myös neidin hihnakäyttäytyminen ulkona meni aivan järkyttävän huonoksi ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kauhuksi Rantaraittia seilasi täysin kuriton valkoinen länsiylämaanterroristi. Valeraskaus oli pahimmillaan noin kolme päivää, minkä jälkeen se alkoi onneksi helpottamaan Lumin kasvattajan ohjeilla: liikunnan lisäämisellä, ruoan vähentämisellä, kaikkien vinkuvien lelujen piilottamisella sekä erilaisten aktivointitemppujen avulla. Kun Lumilla oli tarpeeksi mukavia virikkeitä niin äidin hommat alkoivat pikkuhiljaa unohtua. Alla vielä kuva Lumin "pennusta".
Kyseinen lelu on jollain tapaa niin typerän näköinen, että ei voi kuin arvuutella miksi Lumi valitsi juuri tämän "pennukseen" :D Onneksi Lumi on kuitenkin nyt jo unohtanut äitipuuhat ja on jälleen kiinnostunut normaaleista leikeistään kuten pallon kanssa riehumisesta:
Ensin ollaan vielä ihan rauhallisesti ja pidellään palloa suojassa tassun alla..
Sellaista tällä kertaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti